Briard 1/01 Minna uusitalo

PK-metsäjälki juttusarja jatkuu...

Pohdintoja tyypillisimmistä ongelmista jälkikoulutuksessa

Tähän juttuun olen koonnut tyypillisimpiä eteen tulevia ongelmia jälkikoulutuksessa. Itse olen koiria kouluttaessa törmännyt lähes jokaisen koiran kanssa samaisiin ongelmiin jossain vaiheessa koulutusta.Eri kouluttajien ja jälki-gurujen oppeja ja ohjeita muokaten olen ainakin osittain saanut virheitä korjattua. Tässä pieni tiivistelmä eri menetelmistä.

Koiran lukeminen

Jotta tiedät onko koirasi oikealla, janalta "otetulla" jäljellä, on tärkeää että osaat "lukea" koiraasi sen jäljestäessä. Tarkkaile koiraasi heti ensimmäisestä jälkiharjoituksesta lähtien. Jäljestäessään useimmat briardit yleensä heiluttavat häntäänsä alhaalla ja hillitysti "keskittyen". Samoin koko koiran olemus viestii keskittymistä ja rauhallisuutta. Hukattuaan jäljen koira tulee levottomaksi ja nostaa päätään ja pyörii ja kääntyilee, samoin häntä yleensä nousee ja koko olemus muuttuu rauhattomaksi. Omilla koirillani häntä on ollut paras merkki koiraa luettaessa, niin selkeästi siitä on voinut päätellä jäljestyksen onnistumista.

Yksi selkeä "mittari" on tietysti kuono. Hukattuaan jäljen koirat normaalisti nostavat kuononsa ja jatkavat matkaa pää ylhäällä "kiikaroiden" mistä jälki taas löytyisi.

Koira ei ilmaise kapuloita

Tyypillinen ongelma siinä vaiheessa, kun koira on oppinut jäljestämään ja sillä on suuri työskentelymotivaatio. Koirat ovat monesti liian innokkaita pääsemään jäljen loppuun eikä niillä "ole aikaa" pysähtyä kapuloille. Tässä vaiheessa kannattaa vähentää ärsykettä lopussa, eli ruokakippo tai muu vastaava palkkio pois lopusta ja sen sijaan ruhtinaallinen palkkio jokaisella kapulalla.

Ole tarkkaavainen kapulaa lähestyttäessä, tärkeää olisi saada koira pysähtymään silloin kun se on tuntenut kapulan hajun jäljellä. Mikäli olet opettanut koirasi nostamaan kapulan ja vasta sen jälkeen se saa palkkion, voit jatkossa antaa koiran odottaa. Anna koiran seistä kapulan vierellä ja näytä sille makupaloja kädessäsi. Odota kunnes koira itse yrittää nostaa kapulan, kehota ja kannusta koiraa kapulan tuomiseen, jonka jälkeen vasta palkitset koiran.

Kapulan kiinnostavuutta voi lisätä heittelemällä sitä jäljellä taaksepäin ja kannustaa koiraa noutamaan sitä ja leikkimään sillä ohjaajan kanssa. Harjoituksissa kannattaa aina uhrata paljon aikaa kapuloiden ilmaisulle, yritä saada kapulasta ja sen löytymisestä "maailman tärkein asia".

Voit yrittää myös seuraavaa pikkuniksiä. Revi maata kapulan alta ja peittele kapula kevyesti turpeella tai vastaavalla. Yleensä koirat ovat kiinnostuneita vahvasti rikkoontuneesta maastosta ja pysähtyvät tarkemmin haistelemaan kohtaa – ja yllätyksekseen sieltäpä löytyykin kapula!

Monenlaisia kapulan "hajustus" menetelmiäkin voit kokeilla. Tässä muutama vinkki.

Teippaa makkaranpala tai vastaava nami ilmastointiteipillä kapulaan. Kun koira jäljestäessään "törmää" kapulaan ja varsinkin siinä tuoksuvaan makkaraan, se pysähtyy takuuvarmasti namin toivossa. Saadakseen namin on sen odotettava kapulan luona ohjaajaa, joka tulee aukaisemaan teipatun makkaranpalan ja antamaan herkun koiralle.

Toisaalta voit myös hajustaa kapulat makkarapussissa tai vaikkapa kuivamuonasäkissä, jolloin niissä ainakin on vahva ruuan haju. Muistettava on kuitenkin se tosiasia, ettei kapuloita kokeissakaan hajusteta makkaralla tai vastaavalla konstilla, ainoastaan ihmisen /jäljentekijän hajulla. Edellä mainitut hajustamismenetelmät ovatkin vain väliaikaisia kikkoja saada koira reagoimaan kapuloihin.

Koira ei pysy jäljellä

Mikäli koiralla on vaikeuksia pysyä jäljellä, vaikka jälki on sopivasti vanhentunut ja olosuhteet ovat kunnossa ( maaston aluskasvillisuus hyvä ja sääolot suotuisat), on mietittävä onko koiran työskentelymotivaatio heikentynyt. Helpota harjoitusta ja huolehdi että koirasi on tarpeeksi nälkäinen jälkiharjoituksen alkaessa. Mikäli koirallasi on liikaa vauhtia ja sen myötä huolimattomuutta jäljellä, laita pieniä makkarapaloja jäljelle, varsinkin alkuun ja kulmien varmistukseen. Vauhdikkaasti ja innokkaasti jäljestävä koira tarkentaa jäljestystään löytäessään jäljeltä silloin tällöin namia. Samoin nenä korkealla ja huolimattomasti jäljestävälle koiralle voi aina silloin tällöin laittaa makkaraa jäljelle jolloin koiran on tarkennettava jäljestystään löytääkseen herkkua. Jos koiralla on hyvä kapulan ilmaisu, laita jäljelle useita "ylimääräisiä" kapuloita. Paras motivaation ylläpitäjä on kapula ja siitä saatu palkka.

Koira ei selvitä kulmia

Mikäli koira tekee kulmissa laajoja kaarroksia ennen kuin jatkaa matkaa oikeaan suuntaan, on tilanne aivan hyvä. Kaarrokset pienenevät taitojen ja rutiinin karttuessa.

Ongelma on vasta silloin, kun koira ei löydä jälkeä ilman ohjaajan apua. Epäonnistumiseen voi olla useita syitä. Tavallisimpia ovat kuitenkin koiran huono keskittymiskyky ja kyvyttömyys ottaa rauhallisesti vaikeassa paikassa.

Tee silloin helpompi jälki esim. laajentamalla kulmia ja lyhentämällä jäljen vanhentumisaikaa. Vähennä koiran vauhtia kulmaa lähestyttäessä, jarruta liinalla tasaisesti ja aja mielellään koko jälki johdatin lyhyempänä. Näin koira ei pääse tekemään liian laajoja kaarroksia kulmassa.

Jälkeä poljettaessa kävele normaalin askelin ennen kulmaa, mutta tihennä askeleita heti kulman jälkeen. Näin varmistetaan vahva hajuvana siihen suuntaan mihin jälki kääntyi kulmasta. Voit myös vahvistaa pienillä makkaranpaloilla kulman jälkeistä pätkää.

Ongelmat janalla

Koira, joka juoksee janalla jäljen yli siihen reagoimatta, on miltei aina ylimotivoitunut. Silloin se ei keskity tehtäväänsä eikä malta edetä rauhallisesti jälkeä etsien.

Ennen lähetystä rauhoittele koiraa, silittele sitä rauhoittavasti jo valjaita puettaessa. Tee alkurutiinit mahdollisimman samalla lailla jokaisessa harjoituksessa. Näin koira oppii keskittymään tulevaan suoritukseen jo nähdessään jälkivaljaat ja johdattimen muista rutiineista puhumattakaan.

Ylimotivoitunut koira helposti ottaa janalta ns. takajäljen. Mikäli takajäljestä on tullut koiralle lähes tapa,( eikä satunnainen virhe) kokeile seuraavia keinoja. Koiran valitessa takajäljen anna sen edetä takajälkeä loppuun asti, yleensä n. 30-50 m tien laitaan. Huomattuaan jäljen pikaisesti loppuneen, koira yleensä hieman hölmistyneenä pyörii ympyrää tai seisahtuu katsomaan ohjaajaa "kysymysmerkkinä". Nuhtele koiraa ja näytä sille tyytymättömyytesi. Sen jälkeen vie se uudelleen samalle janalle ja lähetä koira hieman edellisen lähetyspaikan sivusta, puhtaalta alueelta etsimään jälkeä. Yleensä koirat etenevät tällä uudella lähetyskerralla hitaammin ja varovaisemmin, samalla tarkemmin työskennellen. Kun koira ottaa jäljen oikeaan suuntaan, älä puhu mitään vaan odota, että olette ensimmäisellä kapulalla, jolloin kehu ja palkitse reilusti.

Myös kokeissa sinulla on janalla ns. kuuden metrin (kolme metriä krepistä molempiin suuntiin) liikkuma-alue "putki", jossa koira saa janalla edeten etsiä jälkeä. Jos koira epäonnistuu janalla ja onnistutte sotkemaan alueen etukrepiltä takakrepille asti, lähetä koira uudelleen etsimään pari metriä ensimmäistä kertaa sivummalta. Tällöin koiralla on suoraan edessään puhtaampi alue, jolta janan ylittävä jälki löytyy helpommin kuin juuri sotketulta alueelta. Muistathan että kokeissa koiralla on viisi minuuttia aikaa löytää jälki janalta.

Huono motivaatio

Jos koiran kiinnostus jäljestämiseen hiipuu, voit käyttää suurempia ärsykkeitä kiinnostuksen herättämiseksi. Huomaa että motivaatio voi olla joskus tilapäisesti "hukassa" eikä silloin tarvita usein muuta kuin pientä taukoa harjoittelussa.

Koiralla, joka osoittaa jo alusta lähtien huonompaa motivaatiota jäljestykseen, voit yrittää käyttää koiran taka-ajo viettiä innostuksen herättämiseen. Järjestä harjoitus niin että se päättyy taka-ajoon maalimiehen perään, joka lopulta leikkii koiran kanssa rievulla tai patukalla. Varsinkin koirille, joille ruokapalkka ei ole tärkein, on taisteluleikki lopussa osoittautunut hyväksi motivaation kohottajaksi.

Lopuksi

Suunnittele jälkiharjoitukset huolella. Pidä ns. jälkipäiväkirjaa, johon merkitset mm. jäljen pituuden, iän(minuutteina tai tunteina)jälkiluonnoksen, sääolosuhteet sekä arvioinnin mikä meni hyvin ja huonosti. Yritä totutella ottamaan täysi vastuu koirasi harjoittamisesta. Sinä tunnet oman koirasi ja osaat "lukea sitä" tarvittaessa parhaiten.

Vaikka jälkiharrastus mielletään usein yksinäiseksi puuhaksi, ei sitä aina yksin tarvitse harjoitella. Joskus on hyväkin, jos joku on mukana seuraamassa koirasi työskentelyä, voitte saada hyviä vinkkejä ja huomioita ulkopuoliselta "perässä kävelijältä". Samoin, jos asut taajamassa ja maastot ovat kaukana, on paljon mukavampi odotella jälkien vanhentumista porukassa!

Hyviä ja onnistuneita jälkitreenejä kaikille metsäjäljestä innostuneille briardeille ohjaajineen!

(Lähde: Inki & Roland Sjösten, Jälkikoira 1997)