Briard 2/99 Liisa Lehtonen
Vatsalaukunkiertymä ja -laajentuma
Vatsalaukunkiertymä on äkillinen, vakava tila, jolloin koira tarvitsee välitöntä eläinlääkärin apua. Vaiva on valitettavasti myös briardeilla yleinen. Suuret koirat ovat riskiryhmänä, harvinaisempana sitä esiintyy pienillä roduilla.
Oireet tulevat yleensä 1-1½ tuntia ruokailun jälkeen. Koira on levoton, läähättää, vinkuu, valittaa ja vaihtaa paikkaa parantaakseen oloaan. Hetken päästä koettaa ehkä oksentaa, mutta ulos tulee vain vähän vaahtoa tai ei sitäkään. Ulostaminen voi vielä onnistua, mutta sitten ei sekään. Vatsalaukun kohtaa tunnusteltaessa voi havaita selvää turvotusta, kylkiluiden takana vatsa on turvonnut, mahdollisesti kova (perna). Ensiapukonsteja ei ole, vaan on parasta heti mahdollisimman pian hankkiutua eläinlääkärille, joka leikkaa koiran. Leikkauksessa vatsalaukku oikaistaan ja neulotaan kiinni.
Jos kyseessä on hyvin lievä kiertymä tai laajentuma, voidaan selvitä nenänieluletkun työntämisellä mahalaukkuun ja mahalaukun sisällön tyhjentämisellä. Jos maha on enemmän kiertynyt ei letkua enää sinne saada, vaan leikkaus on ainut tapa koiran pelastamiseksi, muutoin seuraa shokkitila ja kuolema. Kannattaa siis kysellä kotipaikkansa eläinlääkäriltä, miten tulisi menetellä ja missä lähin auttaja on, jos kiertymä iskee. Kunnaneläinlääkärit eivät valitettavasti ole velvollisia koiraa auttamaan päivystysaikoinaan, vaan hyötyeläimet menevät etusijalle. Lähetteen toki voi saada eläinlääketieteelliseen korkeakouluun, joka päivystää kellon ympäri.
Suositeltavia hoito-ohjeita:
- Kuivaruokaa tulisi liottaa vedessä n. 2 tuntia, ei mielellään kauempaa, ettei tule ylimääräisiä bakteereja.
- Kuivaruoaksi mieluummin hieman laadukkaampi, hyvin sulava vaihtoehto (valitettavasti kalliimpi).
- Kuivaruokaa valittaessa, otettava huomioon myös koiran ikä; vanhalle senior-ruokaa, vatsan toiminta on ehkä jo heikentynyt. Ruoka ei saisi olla liian vahvaa.
- 1-1½ tuntia ennen ja jälkeen ruokinnan koiran tulisi olla levossa, ei edes leikkiä sisällä eikä edestakaisin ramppaamista.
- Päivän ruokamäärä tulisi jakaa kahteen tai kolmeenkin pienempään osaan. Yksi iso ruoka-annos ei ole hyväksi.
- Ei liikaa makupaloja (koulutuksessakaan).
- Ripulin syyt tulisi selvittää (tulehdukset antibioottikuurille ja ruoka-aineallergiset allergiatestiin).
- Varottava, ettei koira syö mitään pilaantunutta. Puruluissa, siankorvissa ym. voi esiintyä salmonellaa. Puruluut voi desinfioida uunissa 100°C 20-30 min.
- Ei luita briardille (irtoavat palat).
- Jos vaihtaa kuivaruokamerkkiä, tulisi se tehdä vähitellen sekoittaen uutta ja vanhaa keskenään ja lisäten varovasti uuden ruoan osuutta.
- Ripulissa koira heti 1½ vuorokauden vesipaastolle, kotihoitona kaasuja poistavat hiilitabletit (ilman reseptiä saatava Attapekt). Jos koira, ruokinnan varovasti alettua keitetyllä riisillä, röyhtäilee, voi sille antaa Cuplatonia, ennen ruokaa (kaasuuntumista ehkäisemään). Kovin helposti ei ehkä kannattaisi turvautua "tukkimiseen" (esim. Tehobackt)
- Varottava äkkilihotusta esim. näyttelyä varten, kevyt ruoka on parasta.
- Joskus laajentuman/kiertymän voi saada vierasesineestä, joka ei jostain syystä kulkeudukaan ulos suolistosta. Varottava kivien ym. syöntiä, ylenmääräinen tikkujen ja käpyjen syönti voi kertoa jonkinlaisesta närästyksestä; vatsassa ei ole hyvä olo, kannattaa mainita eläinlääkärillä käydessään.
Joskus laajentuman voi saada lievemmin oirein, kuin alussa on kuvattu. Koira on apaattinen ja käy mielellään makuulle esim. lumipälven päälle etsien viileää ja on laiska liikkumaan. Se alkaa oksennella vaahtoa, myöhemmin tila pahenee ja koira alkaa valittaa. Oireisiin voi liittyä myös myrkytystila, joka puuduttaa koiraa ja on siten salakavala. Joten myös apaattisuutta havaittaessa kannattaa tunnustella vatsalaukun kohtaa ja jos turvotusta ilmenee, tulee kiire eläinlääkärille. Leikkauksesta paranee yleensä hyvin ja saatuja hoito-ohjeita noudattaen voi olla, ettei vaiva uusi enää ikinä. Toisilla se kyllä valitettavasti uusii, joten liian varovainen ei voi olla.
|