Suomessa tavattu koirilla bruselloositartuntaa

Suomen Briard ry:n hallituksen, paikallisjaostojen ja toimikuntien tiedotuksia.

Suomessa tavattu koirilla bruselloositartuntaa

ViestiKirjoittaja Suomen Briard ry. » 14.01.14 10:18

Suomessa tavattu koirilla bruselloositartuntaa

Kyseessä on koirilla bakteerin aiheuttama sukupuolitauti. Brucella canis on zonoosi ja voi tarttua myös ihmiseen.
Suomen Kennelliitto suosittelee bruselloosin ennaltaehkäisynä pyytää ulkomaisesta uroksesta sekä ulkomaisia narttuja astuneesta kotimaisesta uroksesta vasta-ainetesti ennen astutusta tai keinosiemennystä.


Brucella canis -tartunta
http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/e ... ella+canis

Koiran bruselloosin aiheuttaa Brucella canis -bakteeri. Ihmisiin tarttuessaan B. canis voi aiheuttaa lievähkön, lähinnä flunssaa muistuttavan taudin, mutta todennäköisesti useimmat tartunnat jäävät oireettomiksi. Eräät muutkin brusellalajit, B. abortus ja B. suis voivat tarttua koiraan. Koiran bruselloositapauksista on ilmoitettava välittömästi viranomaisille.

Oireet
B. canis, kuten muutkin Brucella –suvun bakteerit, aiheuttaa kroonisen, jopa elinikäisen tartunnan. Bakteerit hakeutuvat sekä narttujen että urosten sukuelimiin, mutta myös muihin sisäelimiin. Bakteerit lisääntyvät voimakkaasti tiineessä kohdussa ja aiheuttavat sikiöiden kuoleman tyypillisesti tiineyden loppupuolella. Pentueessa voi joissakin tapauksissa olla sekä kohtuun kuolleita että elävänä syntyneitä pentuja. Synnytyksen yhteydessä bakteereita erittyy runsaasti, ja eritys voi jatkua vielä kuusikin viikkoa vaihtelevassa määrin. Tartunta on siinä mielessä salakavala, että nartulla saattaa olla myöhemmin normaalejakin pentueita.

Bakteerien erittyminen lisääntyy myös juoksuaikana hormonitoiminnan vaihtelujen mukaan. B. canis aiheuttaa uroskoirille lisäkiveksen ja eturauhasen tulehduksen. Bakteereita erittyy runsaasti siemennesteen mukana. Läheisestä anatomisesta yhteydestä johtuen myös urosten virtsassa erittyy bakteereita, joskin vähemmän kuin siemennesteessä.

Täysikasvuisten koirien yleisoireet ovat useimmiten vähäiset. Tartunta voi pysyä piilevänä pitkään ja aktivoitua aika-ajoin. Urosten bruselloosi havaitaan useammin kuin narttujen, koska kivespussin suureneminen näkyy helposti. Jos tartunta on selkärangan alueella tai nivelissä, voi koiralla olla liikkumisvaikeuksia, kipuoireita ja halvauksiakin. Silmäoireet voivat myös olla voimakkaat. Keskushermosto-oireet ovat mahdollisia, mutta harvinaisia.

Taudin määritys ja näytteenotto
Laboratoriotutkimusta varten koirasta otetaan verinäyte. Diagnoosi perustuu vasta-ainemääritykseen. Eräät lähisukuiset bakteerit voivat aiheuttaa serologisessa tutkimuksessa virhepositiivisen tuloksen. Virhenegatiivinen tulos on harvinainen, ellei kysymyksessä ole niin uusi tartunta, että vasta-aineita ei ole ehtinyt muodostua.

Diagnoosi voidaan vahvistaa bakteeriviljelyn avulla kokoveri- tai biopsianäytteestä. Bakteeri on hidaskasvuinen ja sen tunnistaminen vaativaa. Diagnoosi varmistetaan molekyylibiologisin menetelmin ja tarvittaessa kanta lähetetään EU –referenssilaboratorioon.

Leviäminen
Pääasialliset tartuntalähteet ovat abortoidut sikiöt, sikiökalvot, kohtuerite synnytyksen jälkeen tai juoksuaikana sekä urosten virtsa ja siemenneste. Pennut saavat tartunnan, jos emä on infektoitunut. Uros tartuttaa erityisesti astutusten yhteydessä. Muissa eritteissä ei bakteereita ole sellaisia määriä, että niillä olisi merkitystä tartunnan lähteenä. Virtsassakin bakteerimäärät ovat vähäisemmät kuin sukuelinten eritteissä.

Bakteerit pääsevät elimistöön suun limakalvon läpi koiran nuollessa eritteitä, myös silmän limakalvolta bakteerit voivat tunkeutua elimistöön. Lyhytaikaisessa kontaktissa tartunta ei kuitenkaan siirry herkästi eläimestä toiseen tai ihmiseen. Jotta koira saa tartunnan, tarvitaan suun kautta noin miljoonan bakteerin infektioannos, silmäinfektioissa noin 10 000-100 000 bakteeria riittää.

Brusellabakteereita esiintyy muuallakin elimistössä, tartunnan alkuvaiheessa erityisesti tietyissä elimistöä puolustavissa soluissa. Bakteereita esiintyy veressä, imusolmukkeissa, jotka usein suurenevat, sekä sisäelimissä.

B. canis –tartunnan merkittävimmät haitat tulevat pentukuolleisuuden ja tiinehtymättömyyden seurauksena, aiheuttaen taloudellisia tappioita kasvattajille ja vaikeuttaen jalostustoimintaa. Yksittäiset sairastumiset ovat luonnollisesti myös ongelmallisia, jos hoito ei tehoa.

Tauti on myös zoonoosi, vaikkakin lievä, joten huoli ihmisten terveydestä on myös otettava huomioon. Ihmisten infektioannosta ei tunneta, mutta se saattaa olla suurempi kuin koirien, koska ihmiset eivät saa tartuntaa kovinkaan helposti. Suurin tartuntariski on kuitenkin kasvattajilla, kenneleiden työntekijöillä ja eläinlääkäreillä.

Ennaltaehkäisy
Nykyisessä tilanteessa on tärkeintä varmistaa, ettei ulkomailta hankittu tai siellä astutettu koira tuo tartuntaa maahan. Suomessa tartuntariski on vähäinen, joskaan levinneisyyttä ei seurata järjestelmällisesti. Mahdollinen tartunnan leviäminen riippuukin kasvattajien valppaudesta. Jos hankkii tartuntaa kantavan koiran, eikä halua siitä luopua, on koiran kastrointi/sterilointi tehokkain keino vähentää bakteerien erittymistä. Tällainen koira sopii kotikoiraksi, mutta siitokseen ei tartunnan kantajaa tule käyttää, ja kontaktia erityisesti siitoskoiriin tulee välttää.

Jos tartunta on päässyt kenneliin, ympäristön desinfiointi on tärkeää. Tavanomaiset desinfektioaineet tehoavat hyvin, esimerkiksi klooripitoiset aineet ja peroksihapot (Virkon). Jodipitopiset ihon desinfiointiaineet ovat tehokkaita. Antibioottihoito ei läheskään aina eliminoi bakteereita, mutta voi pitää kurissa kliinisiä oireita. Oireiden uusiminen ja bakteerien erittäminen hoidon loputtua on aina mahdollista.

Esiintyminen Suomessa ja muualla
Evirassa on todettu B. canis –tartunta serologisesti kahdessa Venäjältä tuodussa koirassa. Toisen koiran tartunta varmistettiin myös bakteriologisesti selkärangan välilevystä otetusta biopsiasta. Nämä tapaukset ovat ensimmäiset Suomessa varmistetut B. canis –tartunnat. On kuitenkin mahdollista, että tauti on alidiagnostisoitu, eivätkä mainitut tapaukset kerro koko totuutta nykytilanteesta.

Eniten B. canis –tartuntaa esiintyy maissa, joissa hygienian taso on huono ja koirien siitoskäyttö kontrolloimatonta. Esiintyvyydessä on suuria alueellisia eroja. Euroopassakin tartuntaa esiintyy mm. Saksassa, Tsekissä ja Espanjassa.

Tiedote koiran bruselloosista
http://www.kennelliitto.fi/uutiset/tied ... elloosista

Bruselloosi on Brucella canis –bakteerin aiheuttama sukupuolitauti koiralla. Suomessa on todettu koiralla Brucella canis –tartunta vuonna 2008 ja 2013. On kuitenkin mahdollista, että joitain tapauksia jää diagnosoimatta tartunnan harvinaisuuden vuoksi.

Brucella canis on pieni, solunsisäinen, aerobi, gram-negatiivinen kokkobasilli, joka ensimmäisen kerran eristettiin koirasta 1966. Tartunta tapahtuu usein astutuksen yhteydessä, mutta on mahdollista myös pelkästään eritteiden (sperma, virtsa, sylki, maito, sikiövesi) välityksellä. Tyypillisiä oireita uroksella ovat lisäkiveksen ja kiveksen tulehdus. Tiineellä nartulla tartunta johtaa yleensä aborttiin tai alkioiden varhaiskuolemaan. Osa koirista voi kuitenkin olla oireettomia.

Brucella canis voi tarttua myös ihmiseen, eli kyseessä on zoonoosi. Tartunnat ihmiseen eivät ole niin yleisiä ja vakavia kuin esimerkiksi naudan luomistaudin aiheuttajan Brucella abortus –bakteerin aiheuttamat tartunnat.

Brucella canis –tartunta voidaan todeta verinäytteestä serologisin menetelmin, viljelemällä sekä PCR-tekniikalla. Vuonna 2009 julkaistussa kartoituksessa suomalaisista koirista kaikki tutkitut 388 koiraa olivat seronegatiivisia eli niillä ei todettu bruselloosin vasta-aineita. Tartuntoja on todettu useissa maissa Euroopassa, Aasiassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Pohjoismaissa tartunnat ovat olleet harvinaisia, Ruotsissa todettiin ensimmäinen tapaus vuonna 2011.

Koiran bruselloosia ei pystytä parantamaan. Antibioottihoidolla sekä kastraatiolla tai munasarjojen ja kohdun poistolla voidaan vähentää bakteerin erittymistä, mutta tartuntariski on silti olemassa lopun elämää. Suositus on lopettaa tartunnan saaneet koirat.

Bruselloosin ennaltaehkäisynä on suositeltavaa pyytää ulkomaisesta uroksesta sekä ulkomaisia narttuja astuneesta kotimaisesta uroksesta serologinen testi ennen astutusta tai keinosiemennystä.

Jos tartunnan saanut koira on kennelolosuhteista, kaikki kennelin koirat testataan ja tartunnan saaneet yksilöt poistetaan kennelistä. On suositeltavaa myös jatkaa testauksia joitakin kuukausia, sillä vasta-aineet eivät välttämättä ole kaikilla heti nousseet. Tilat puhdistetaan perusteellisesti sekä desinfioidaan.

Tuire Tamminen
Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri
Dipl ECAR (pieneläinten lisääntymistiede)
Suomen Briard ry.
 
Viestit: 286
Liittynyt: 21.04.05 11:59

Paluu Tiedotuksia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron