Topin taistelua diskospondyliittia vastaan
Lähetetty: 19.05.07 14:21
Huhtikuun alussa katselin että Topi kulki huonosti ja vähän köyryssä. Ontui satunnaisesti hieman jompaakumpaa takajalkaa. Vein Topin eläinlääkärille 10.4, jossa Topi ei tietenkään ontunut tai muuten aristellut selkäänsä. Pissa tutkittiin ja siitä ei löytynyt vikaa. Saatiin kuitenkin kortisonipiikki ja 2 viikon kuuri Rimadyl kipulääkettä ja käsky pitää koiraa levossa.
Topin liikkuminen ei parantunut, edelleen kulki lyhyehköllä askeleella ja välillä ontui. Vein Topin uudelleen eläinlääkäriin 23.4. Nyt Topi valitti kun selkää tutkittiin vetämällä takajalkaa taakse ja painamalla lannerangasta. Selkä kuvattiin ja lannerangassa näkyi ahtaampi nikamaväli ja tiivistymää ristiluun päässä. Hoidoksi saatiin nyt pitkävaikutteinen kortisonipiikki ja taas käsky pitää levossa ja soitella viikonpäästä voinnista.
Topi oli nyt levännyt noin kuukauden ja kokoajan tilanne oli mennyt huonompaan suuntaan. Epätoivoisena otin yhteyttä kiropraktikkoon. Sain ajan kiropraktikolle keskiviikolle. Samana päivänä kun aika oli Topi alkoi valittaa ylösnoustessa ja autoon, johon tähän mennessä aina änkesi ilolla, ei enää suostunut hyppäämään.
Kiropraktikolle näytin kuvat ja hän piti selkää hyvänä. Käsittelyssä löytyi kipeitä kohtia, Topi kerkesi purrakin kiropraktikkoa. Käsittelyn jälkeen koira ei valittanut, selkä ei enää ollut kosketusarka ja Topi ravisteli itsensä hännäpäähän saakka. Ohjeeksi saimme liikkua vapaana metsässä välipäivän jälkeen. Lääkäriltä tilasin puhelinreseptillä lisää rimadyliä.
Kiropraktikon käsittelyn jälkeen, seuraavana päivänä Topi aristi hieman selkäänsä mutta sitten olo alkoi helpottamaan. Teimme lyhyitä metsälenkkejä perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina. Topi alkoi olla sama reipas koira joka oli ollutkin ennen tätä selkäepisodia ja huokaisimme helpotuksesta ja suunnittelimme lihastreeniohjelmaa sillä Topin jalkalihakset olivat selkeästi heikossa kunnossa ja muutenkin koira oli laihtunut.
Sunnuntai-illasta olimme Ismon kanssa laittamassa yläkerrassa lapsia nukkumaan kun Topi alkoi haukkua jotain ulkoa kuulunutta ääntä alakerrassa. Kuului kuinka se hyppäsi pystyyn kuistin ovea päin ja vinkaisi. Tämän jälkeen Topi alkoi ontua pahasti, yön se läähätti ja kun se vaihtoi asentoa se vinkui kivusta. Aamulla koira oli täysin kantokunnossa. Soitin eläinlääkärille ja sain iltapäiväksi ajan. Lisäksi tilasin uuden ajan kiropraktikolle, kun usein kuulemma tarvitaan muutama kerta ennen kuin selkä saadaan kuntoon.
Eläinlääkäri oli huolissaan Topin tilasta. Topi kuvattiin läpikotaisin kun etsittiin kasvaimia. Selkä kuvattiin uudelleen ja tilanne oli lääkärin mukaan sama kuin viikko sitten. Lisäksi otettiin verinäytteet, joista ei löytynyt mitään hälyttävää. Hoidoksi nyt voimakkaampi kipulääke (Tramadin) ja ehdoton lepo. Kävellen vain tarpeilleen ulos. Ei suositeltu hierontaa eikä kiropraktikkoa.
Keskiviikkona soitin uudelleen eläinlääkärille, joka ehdotti varjoainekuvausta ja valmistautumista selkäleikkaukseen, koska koiran olo ei ollut parantunut. Juttelimme selkäleikkauksien onnistumisista ja sekä koiran toipumisesta ja kuntoutuksesta. Asia tässä elämäntilanteessa (kaksivuotias ja vauva kotona) lievästi sanoen hirvitti. Keskustelimme myös osteopatiasta, kiropraktiikasta ja fysioterapiasta. Päädyimme yrittämään vaihtoehtosia hoitoja varasin ajan fysioterapeutilta ja osteopaatilta.
Topi nousi ylös valittaen kivusta ja sen vähän mitä Topi kulki se kulki selkä mutkalla aluksi konkaten kolmella jalalla. Keskustelimme uudelleen kiropraktikon kanssa ja päädyimme yrittämään hoitoa, koska ensimmäinen kerta auttoi niin selkeästi.
Kiropraktikkokäynnin jälkeen Topi käveli hieman ontuen. Kiropraktikko kuitenkin sanoi että selkä on nyt auki. Seuraavana päivänä ylös nousu oli valitusta ja kävely konkkaamista. Soitin ensin fysioterapeutille ja hän ei oikein osannut sanoa näkemättä mitä tehdä. Soitin osteopaatille hän käski pitää koiraa levossa vain tarpeilleen voi päästää. Hän suositteli homeopaattista lääkettä Arnika Montana C200. Osteopaatti kuitenkin lohdutti että hyvinkin vaikeita selkävaivoja on saatu osteopatialla kuntoon.
Viikonloppuna jälkeen Topi ei liikkunut enää itse mihinkään ja jos vaihtoi asentoa makuupaikallaan valitti sydäntäsärkevästi. Eikä Topi enää halunut syödä mitään. Aamulla ja illalla kannoimme Topia ulos kuonokoppa päässä, ettei se kivuissaan puraisisi. Kipulääkkeitä syötimme, Tramadinia sekä Rimadyliä.
Maanantaina soittelin epätoivoisena vähän joka suuntaan. Eläinlääkärin kanssa keskusteltiin ja vaihtoehdot olivat lopetus tai magneettikuvaus, jossa selviäisi mitä pitäisi leikellä. Osteopatiakin saattaisi auttaa mutta en vain saanut millään aikaa aikaistettua. Soitin Eläinsairaala Aistiin ja sain ajan sinne keskiviikolle. Maanantai-illasta ei saatu Topia enää liikkeelle ja pissat tulivat alle. Homma alkoi todella olla eläinrääkkäyksen rajoilla. Soitin itku kurkussa Aistiin he saivat aikaistettua aikaa. Ismo lähti viemään Ronjaa mummolaan Lahteen ja tiistaiaamusta suunniteltiin lähtöä kohti Helsinkiä. Yön aikana Topi oli pissannut taas alleen ja aamulla kiljui kivusta kun nostimme koiran ulos. Tuntui että ainoa armelias ja järkevä teko olisi tilata lopetus heti kotiin, että kipu loppuisi.
Aistissa meidät vastaanotti varmasti maailman ihanin henkilökunta. Topi saatiin kävelemään tutkimista varten ja lääkäri totesi, että neurologisia oireita ei ole mutta refleksit takajaloissa ovat heikentyneet. Topi punnittiin ja järkytyksekseni todettiin että normaalisti 35 kg painava lihaksikas Topi painoi enää 28 kg. Topi rauhoitettiin kuvauksia varten ja meille sanottiin että voimme tulla takaisin kolmen aikaan, jolloin tiedetään mikä on vialla. Alkoi pitkä kolmen tunnin odotus, toivoa loi tieto siitä että hermot Topin selässä toimivat.
Kolmelta palasimme. Diagnoosi oli discospondyliitti, bakteerin aiheuttama tulehdus nikamavälissä. Kyseinen tauti on erittäin kivulias mutta hoidettavissa ensisijaisesti pitkällä antibioottikuurilla. Topista otettiin veri ja virsanäytteet, jotta saataisiin bakteeri selvitettyä. Lääkkeeksi saatiin kaksi eri antibioottia. Lääkärin mukaan olo pitäisi asteittain parantua ja viikonpäästä Topin pitäisi olla jo huomattavasti parempi.
Perjantaina soittelimme virtsa ja verituloksia. Niistä ei ollut löytynyt bakteeria, joten jatkamme jo käytössä olevilla antibiooteilla ja toivomme että ne alkaisivat tehota. Nyt on siis jo neljäs päivä antibiooteilla. Topin ruokahalu on palannut jossain määrin mutta kävely ei onnistu ilman itkua, eikä Topi edes halua liikkua jos ei sitä puoliväkisin pakota. Perjantaina pystyi kuitenkin tekemään kakat ensimmäisen kerran tällä viikolla.
Lääkäri oli hieman huolissaan tilanteesta ja maanantaina jos tilanne on edelleen sama otetaan yksi antibiootti lisää, ettei rankaan kerkeäisi tulla lisää muutoksia. Nyt ei oikein voida tehdä muuta kuin odotella että lääkkeet alkaisivat vaikuttaa ja harmitella sitä että ei menty suoraan Aistiin. Kiropraktikolla käynnit eivät kyllä tuossa taudissa tehneet hyvää vaikka niillä hyvää tarkoitettiinkin.
Muutamia linkkejä liittyen aiheeseen:
Selkäsairauksista yleisesti suomeksi:
http://www.htk.fi/public/ppu/Selkasairaudet.htm
Diskospondyliitistä tietoa in English:
http://www.rottweilerhealth.org/pdfs/se ... eze_02.pdf
http://www.vin.com/proceedings/Proceedi ... &O=Generic
ja kun tulee hulluksi noiden englanninkielisten lääketieteellisten sanojen kanssa niin täältä löytyy apuja:
http://www.oulu.fi/kielikeskus/medic/
Vertaistukea… Loretta buldogin taistelu samaa sairautta vastaan
http://www.smooshedface.com/features/ar ... 0013.shtml
Topin liikkuminen ei parantunut, edelleen kulki lyhyehköllä askeleella ja välillä ontui. Vein Topin uudelleen eläinlääkäriin 23.4. Nyt Topi valitti kun selkää tutkittiin vetämällä takajalkaa taakse ja painamalla lannerangasta. Selkä kuvattiin ja lannerangassa näkyi ahtaampi nikamaväli ja tiivistymää ristiluun päässä. Hoidoksi saatiin nyt pitkävaikutteinen kortisonipiikki ja taas käsky pitää levossa ja soitella viikonpäästä voinnista.
Topi oli nyt levännyt noin kuukauden ja kokoajan tilanne oli mennyt huonompaan suuntaan. Epätoivoisena otin yhteyttä kiropraktikkoon. Sain ajan kiropraktikolle keskiviikolle. Samana päivänä kun aika oli Topi alkoi valittaa ylösnoustessa ja autoon, johon tähän mennessä aina änkesi ilolla, ei enää suostunut hyppäämään.
Kiropraktikolle näytin kuvat ja hän piti selkää hyvänä. Käsittelyssä löytyi kipeitä kohtia, Topi kerkesi purrakin kiropraktikkoa. Käsittelyn jälkeen koira ei valittanut, selkä ei enää ollut kosketusarka ja Topi ravisteli itsensä hännäpäähän saakka. Ohjeeksi saimme liikkua vapaana metsässä välipäivän jälkeen. Lääkäriltä tilasin puhelinreseptillä lisää rimadyliä.
Kiropraktikon käsittelyn jälkeen, seuraavana päivänä Topi aristi hieman selkäänsä mutta sitten olo alkoi helpottamaan. Teimme lyhyitä metsälenkkejä perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina. Topi alkoi olla sama reipas koira joka oli ollutkin ennen tätä selkäepisodia ja huokaisimme helpotuksesta ja suunnittelimme lihastreeniohjelmaa sillä Topin jalkalihakset olivat selkeästi heikossa kunnossa ja muutenkin koira oli laihtunut.
Sunnuntai-illasta olimme Ismon kanssa laittamassa yläkerrassa lapsia nukkumaan kun Topi alkoi haukkua jotain ulkoa kuulunutta ääntä alakerrassa. Kuului kuinka se hyppäsi pystyyn kuistin ovea päin ja vinkaisi. Tämän jälkeen Topi alkoi ontua pahasti, yön se läähätti ja kun se vaihtoi asentoa se vinkui kivusta. Aamulla koira oli täysin kantokunnossa. Soitin eläinlääkärille ja sain iltapäiväksi ajan. Lisäksi tilasin uuden ajan kiropraktikolle, kun usein kuulemma tarvitaan muutama kerta ennen kuin selkä saadaan kuntoon.
Eläinlääkäri oli huolissaan Topin tilasta. Topi kuvattiin läpikotaisin kun etsittiin kasvaimia. Selkä kuvattiin uudelleen ja tilanne oli lääkärin mukaan sama kuin viikko sitten. Lisäksi otettiin verinäytteet, joista ei löytynyt mitään hälyttävää. Hoidoksi nyt voimakkaampi kipulääke (Tramadin) ja ehdoton lepo. Kävellen vain tarpeilleen ulos. Ei suositeltu hierontaa eikä kiropraktikkoa.
Keskiviikkona soitin uudelleen eläinlääkärille, joka ehdotti varjoainekuvausta ja valmistautumista selkäleikkaukseen, koska koiran olo ei ollut parantunut. Juttelimme selkäleikkauksien onnistumisista ja sekä koiran toipumisesta ja kuntoutuksesta. Asia tässä elämäntilanteessa (kaksivuotias ja vauva kotona) lievästi sanoen hirvitti. Keskustelimme myös osteopatiasta, kiropraktiikasta ja fysioterapiasta. Päädyimme yrittämään vaihtoehtosia hoitoja varasin ajan fysioterapeutilta ja osteopaatilta.
Topi nousi ylös valittaen kivusta ja sen vähän mitä Topi kulki se kulki selkä mutkalla aluksi konkaten kolmella jalalla. Keskustelimme uudelleen kiropraktikon kanssa ja päädyimme yrittämään hoitoa, koska ensimmäinen kerta auttoi niin selkeästi.
Kiropraktikkokäynnin jälkeen Topi käveli hieman ontuen. Kiropraktikko kuitenkin sanoi että selkä on nyt auki. Seuraavana päivänä ylös nousu oli valitusta ja kävely konkkaamista. Soitin ensin fysioterapeutille ja hän ei oikein osannut sanoa näkemättä mitä tehdä. Soitin osteopaatille hän käski pitää koiraa levossa vain tarpeilleen voi päästää. Hän suositteli homeopaattista lääkettä Arnika Montana C200. Osteopaatti kuitenkin lohdutti että hyvinkin vaikeita selkävaivoja on saatu osteopatialla kuntoon.
Viikonloppuna jälkeen Topi ei liikkunut enää itse mihinkään ja jos vaihtoi asentoa makuupaikallaan valitti sydäntäsärkevästi. Eikä Topi enää halunut syödä mitään. Aamulla ja illalla kannoimme Topia ulos kuonokoppa päässä, ettei se kivuissaan puraisisi. Kipulääkkeitä syötimme, Tramadinia sekä Rimadyliä.
Maanantaina soittelin epätoivoisena vähän joka suuntaan. Eläinlääkärin kanssa keskusteltiin ja vaihtoehdot olivat lopetus tai magneettikuvaus, jossa selviäisi mitä pitäisi leikellä. Osteopatiakin saattaisi auttaa mutta en vain saanut millään aikaa aikaistettua. Soitin Eläinsairaala Aistiin ja sain ajan sinne keskiviikolle. Maanantai-illasta ei saatu Topia enää liikkeelle ja pissat tulivat alle. Homma alkoi todella olla eläinrääkkäyksen rajoilla. Soitin itku kurkussa Aistiin he saivat aikaistettua aikaa. Ismo lähti viemään Ronjaa mummolaan Lahteen ja tiistaiaamusta suunniteltiin lähtöä kohti Helsinkiä. Yön aikana Topi oli pissannut taas alleen ja aamulla kiljui kivusta kun nostimme koiran ulos. Tuntui että ainoa armelias ja järkevä teko olisi tilata lopetus heti kotiin, että kipu loppuisi.
Aistissa meidät vastaanotti varmasti maailman ihanin henkilökunta. Topi saatiin kävelemään tutkimista varten ja lääkäri totesi, että neurologisia oireita ei ole mutta refleksit takajaloissa ovat heikentyneet. Topi punnittiin ja järkytyksekseni todettiin että normaalisti 35 kg painava lihaksikas Topi painoi enää 28 kg. Topi rauhoitettiin kuvauksia varten ja meille sanottiin että voimme tulla takaisin kolmen aikaan, jolloin tiedetään mikä on vialla. Alkoi pitkä kolmen tunnin odotus, toivoa loi tieto siitä että hermot Topin selässä toimivat.
Kolmelta palasimme. Diagnoosi oli discospondyliitti, bakteerin aiheuttama tulehdus nikamavälissä. Kyseinen tauti on erittäin kivulias mutta hoidettavissa ensisijaisesti pitkällä antibioottikuurilla. Topista otettiin veri ja virsanäytteet, jotta saataisiin bakteeri selvitettyä. Lääkkeeksi saatiin kaksi eri antibioottia. Lääkärin mukaan olo pitäisi asteittain parantua ja viikonpäästä Topin pitäisi olla jo huomattavasti parempi.
Perjantaina soittelimme virtsa ja verituloksia. Niistä ei ollut löytynyt bakteeria, joten jatkamme jo käytössä olevilla antibiooteilla ja toivomme että ne alkaisivat tehota. Nyt on siis jo neljäs päivä antibiooteilla. Topin ruokahalu on palannut jossain määrin mutta kävely ei onnistu ilman itkua, eikä Topi edes halua liikkua jos ei sitä puoliväkisin pakota. Perjantaina pystyi kuitenkin tekemään kakat ensimmäisen kerran tällä viikolla.
Lääkäri oli hieman huolissaan tilanteesta ja maanantaina jos tilanne on edelleen sama otetaan yksi antibiootti lisää, ettei rankaan kerkeäisi tulla lisää muutoksia. Nyt ei oikein voida tehdä muuta kuin odotella että lääkkeet alkaisivat vaikuttaa ja harmitella sitä että ei menty suoraan Aistiin. Kiropraktikolla käynnit eivät kyllä tuossa taudissa tehneet hyvää vaikka niillä hyvää tarkoitettiinkin.
Muutamia linkkejä liittyen aiheeseen:
Selkäsairauksista yleisesti suomeksi:
http://www.htk.fi/public/ppu/Selkasairaudet.htm
Diskospondyliitistä tietoa in English:
http://www.rottweilerhealth.org/pdfs/se ... eze_02.pdf
http://www.vin.com/proceedings/Proceedi ... &O=Generic
ja kun tulee hulluksi noiden englanninkielisten lääketieteellisten sanojen kanssa niin täältä löytyy apuja:
http://www.oulu.fi/kielikeskus/medic/
Vertaistukea… Loretta buldogin taistelu samaa sairautta vastaan
http://www.smooshedface.com/features/ar ... 0013.shtml