Sivu 2/5

ViestiLähetetty: 03.06.07 22:00
Kirjoittaja Minna Tikkanen
Hienoa Sini, että jaksat pistää tänne Topin kuulumisia. Luen ne aina - siitäkin huolimatta, että joka kerta oma mieli käy aika raskaaksi... Aina nousee mieleen, että olisikohan minunkin Mököni selvinnyt, jos olisi tutkittu tarkemmin ja jos meilläkin olisi ollut tuo sama juttu kuin Topilla...
Kaikkea hyvää ja voimia arkeen teille! Toivon koko sydämestäni, että selviydytte voittajina tästä taistosta.

T. Minna T

ViestiLähetetty: 03.06.07 22:04
Kirjoittaja Sini Pietari
Uuh tuossa vielä linkki jossa kuva miltä discospondyliitin runnoma luu näyttää.
http://cal.vet.upenn.edu/saortho/chapter_60/60mast.htm
FIG. 60-1

ViestiLähetetty: 03.06.07 22:21
Kirjoittaja Sini Pietari
Täytyy kyllä ihan rehellisesti sanoa että kun tuon Topin taistelua katselee niin mielessä käy, että olisiko ollut parempi, että olisi silloin tiistaiaamusta päästetty kivuista autuaammille juoksumaille. Nyt Topi on kyllä henkisesti virkeämpi mutta ei tuollainen koiran elämää ole ja kolme viikkoa lääkityksellä on jo kohta täynnä. Lääkärien mukaan kahden kuukauden päästä pitäisi olla jo ihan eri koira ja jos ei ole niin sitten on tilanne arvioitava uudelleen. Pelottaa tuo "jos ei ole" vaihtoehto, niin ja päätös taas siitä mitä sitten tehdään... Rankka loppuelämä pienellä jos ei kuntoudukkaan ja jos ei sitten olekaan enää mitään tehtävissä. Jos kyseessä olisi ollut vielä vanhempi koira niin ehdottomasti tämänhetkisen kokemuksen ja tämänhetkisen tilanteen perusteella parempi ratkaisu olisi ollut lopetus. Lisäksi vielä kun yhden lähteen mukaan ei ole sanottua että ranka tulisi täysin kuntoon, sinne voi kasvaa luusiltoja tms. jotka voivat vielä aiheuttaa yllätyksiä.

ViestiLähetetty: 04.06.07 08:50
Kirjoittaja Annamari Aarnio
Mielessä käy varmasti monia kysymyksiä, mutta niihin ei vain löydy vielä vastausta. Täytyy toivoa, että Topin kunto lähtee kohenemaan.

Painiessani aikananii kysymysten äärellä missä menee raja, mikä on liikaa ja kuinka paljon on järkevää sekä kenen kannalta, minua muistutettiin siitä kokonaisuudesta - koira elää hetkessä.

Vaikkei se ehkä juuri sillä hetkellä pääse juoksemaan varisten perässä pellolla, se on onnellinen ja nauttii monesta asiasta. Kuinka voi könytä köllöttämään sänkyyn, kirputtaa käsivarsia, tuhista korvaan, mutustaa uutta luuta, nauttia rapsutuksista - hyvä olla niin kovin rakkaana toverina, vieressä ja läsnä.

Me täällä pidetään peukut ristissä ja toivotaan, että Topi lähtisi paranemaan hurjaa vauhtia.

ViestiLähetetty: 12.06.07 18:15
Kirjoittaja Sini Pietari
Käytiin Topin kanssa maanantaina akupunktiossa ja Topi tuntui nauttivan neulatyynynä olosta :shock: No jokatapauksessa sen eläinlääkärin kanssa oli puhetta että voisi yrittää vähän uittaa Topia että takapäähän saisi lihaksia takaisin. Lääkäri käski selvittää asiaa vielä Aistista, jonne sitten soittelin (taas). Topihan on tänään syönyt antibiootteja neljä viikkoa ja edelleen on kantokunnossa. Pakolliset pissalla käynnit tekee kun käsketään nousta ja mennä pissalle, itsekseen ei juurikaan liiku ja kakkaakin onnistuu panttaamaan päivän pari, koska asento on ihan hirmu kivulias. Tämän kaiken selvitin ja Sigitas oli sitä mieltä että on nähtävä koira.

Tänään sitten mentiin hetimmiten Aistiin ja Topi röntgenkuvattiin useammassa asennossa. L7-S1 nikamaväli oli edelleen huonona ja mikä huonointa se pääsee liikkumaan niin paljon että aiheuttaa hermoihin painetta. Nyt on siis odoteltu että nikamat luutuisivat yhteen. (Huono luetunymmärtäminen, siis semmoinen luusilta on tavoite :roll: ) No vaihtoehdot oli oikeastaan että vaihdetaan antibiootteja ja toivotaan että liikkeestä huolimatta nikamat luutuisivat. Tätä pidettiin epätodennäköisenä. Toinen vaihtoehto oli että tehdään leikkaus, jossa nauloilla kiinnitetään nuo nikamat yhteen. Tässä paranemisennuste oli huomattavasti parempi. Leikkaus on iso ja siinä on riskinä hermovauriot, verenvuoto ja sitten vielä se että tulehdus leviää muihin nikamiin. Mutta se stabiloisisi selän ja lopettaisi Topin kivut. Toki leikkaushaava olisi kipeä mutta parin viikon sisään pitäisi Topin olla toipunut hyvin ja jos näin ei ole niin jotain on mennyt pieleen ja silloin joudutaan todennäköisesti tekemään se kolmas vaihtoehto...

Topi jäi nyt Aistiin ja leikataan huomenna tai ylihuomenna. (tämä selviää aamusta)

ViestiLähetetty: 12.06.07 18:45
Kirjoittaja Maiju Kautto
Kyllä on ollut raskas neljä viikkoa Topille ja muulle perheelle. Nyt pidetään kaikki peukut ja varpaat pystyssä, että leikkaus menee hyvin ja Topi saisi aloittaa toipumisen :limp:
Kävin viikko sitten katsomassa Toipparia Tampereella. Aina niin pirteä ja iloinen Topi meinasi revetä liitoksistaan saadessaan vieraita (vaikkakin päätti Sinin suosituksesta moikata makuuasennossa). Tuntuu kyllä niin väärältä, että henkisesti elinvoimainen koira joutuu noin rajun sairauden uhriksi :cry:

ViestiLähetetty: 12.06.07 20:31
Kirjoittaja Annamari Aarnio
Voi Topia :neutral:.

Toivotaan että leikkaus sujuu ilman komplikaatioita! Topi ei ole ensimmäinen leikattu briardi Aistissa (tosin eri vaiva), mutta vertaistukea leikkauksesta paranemiseen löytyy.

Nyt Topille tsemppiä!

ViestiLähetetty: 12.06.07 21:12
Kirjoittaja Tuula Tanska
Voimia teille kaikille! Topi rassu on joutunut kokemaan todella kovia - ja te muut myös. :sad:
Toivotaan, että leikkaus menee hyvin ja Topi pääsee taas täysipainoisesti ja kivuitta nauttimaan elämästä. :thumb:

ViestiLähetetty: 13.06.07 10:50
Kirjoittaja Ulla-Maj Leppäkorpi
Topille ja Topin laumalle tsemppiä. Olette mielessämme!

ViestiLähetetty: 13.06.07 10:57
Kirjoittaja Karoliina Hulkko
Me toivomme koko sydämmestä että kaikki menee hyvin, paljon voimia Topille ja koko perheelle. :hug:

ViestiLähetetty: 13.06.07 12:55
Kirjoittaja Minna Tikkanen
Huh, huh! On tämä ihan kuin jotain jännitysnäytelmää seuraisi! :shock:

Mutta kuitenkin kaikki on totisinta totta! :shock:

Tuntuu ihan uskomattomalta, miten olette tähänkin asti selvinneet, jos Topi on ollut jo neljä viikkoa kantokunnossa... (Meillä kaikki jäi siis siihen ensimmäiseen päivään, kun Mökö ei päässyt enää ylös eikä pystynyt liikkumaan sentin senttiä.)

Lisää VOIMIA ja lisää uutta ONNEA Topille ja perheelle tähän suurensuureen koitokseen!

T. Minna ja Hunka

ViestiLähetetty: 13.06.07 16:25
Kirjoittaja Sini Pietari
Ihan pikaisesti tilannepäivitystä. Topin leikkaus on huomenna ja illasta saadaan tietää miten meni. Ja jos kaikki menee hyvin niin perjantaina saadaan Topi kotiin ja päästään taas Maijun tuoman Dog Smart pelin kimppuun. Hiukan on ollut menestys se peli.

Topi on kyllä pihalla pystynyt kävelemään jonkin verran (noin 30-50m yhteensä per päivä) mutta kun meillä on raput joka ovelta, joten pihalle on ollut pakko kantaa. Ensimmäinen viikko oli kyllä todella paha silloin vain pidettiin Topia pystyssä sen verran että sai pissat tehtyä. Viisi päivää pantattu kakka on muuten ihan saman näköinen kuin saman ajan pihalla kuivunut... :roll: Jos olisi talvi niin ei tämmöinen elämä olisi mitenkään onnistunut.

Topi on Aistissa jaksellut hyvin. Tilanne on pysynyt samana. Ruoka on kuulemma maistunut.

ViestiLähetetty: 14.06.07 18:32
Kirjoittaja Sari Salminen
:cry: Meinasi itku päästä kun luin Topin tarinaa. Toivottavasti Topin leikkaus on mennyt hyvin. Lääkäri on ainakin hyvä, leikkasi Rutun selän kesäkuussa 2006 ja nyt on meillä poika kunnossa. Eri vaiva tosin. Välilevytyrä ristiluun ja nikaman välissä. Ruttu reuhasi pihalla rotikkaneidin kanssa, ulahti kerran ja sen jälkeen juoksi pitkin pihaa pysähtymättä kertaakaan. Toin koiran sisälle ja sama meno jatkui, koira läähätti, eikä suostunut pysähtymään, eikä käymään lainkaan maate. Seuraavana päivänä käytiin eläinlääkärissä, joka oli sitä mieltä ettei selässä ole mitään muuta kuin venähdys, ja mahdollinen diagnoosi on eturauhasen tulehdus ja selän venähdys. Koiraa hoidettiin antibiooteilla ja kipulääkkeellä ja eläinlääkäristä joka toinen päivä haetuilla kipupiikeillä jotka tuntuivat tietenkin hiukan helpottavan oloa. Koira huusi kuitenkin suoraa huutoa joka kerran kun meni portaita ylös tai alas juoksi sitten portaat kuin heikkopäinen kun kuvitteli että portaat jotenkin liittyvät koettuun kipuun. Tätä jatkui viikon verran kunnes koitti päivä ettei koira enää suostunut menemään maate vaan huusi suoraa huutoa joka kerran kun yritti käydä makaamaan. Tietysti oli myöhäinen ilta, eikä toivoakaan mistään eläinlääkärin avusta. Soitin lopulta hysteerisenä 23.00 aikoihin Aistiin, jossa rauhoiteltiin ja käskettiin tuomaan koira heti aamulla sinne. Vein perjantaina seisovan koiran aamulla Aistiin tutkimuksen (jossa löytyi selästä kipupiste) ja jätin Rutun sinne sydän kylmänä magneettikuvaukseen. Aamupäivällä sain töihin soiton ja diagnoosin välilevytyrä, paras hoito leikkaus. Annoin luvan leikata. Iltapäivällä tuli soitto että koira on leikattu ja leikkaus meni hyvin.

Leikkauksen jälkeen kaikkein kivuliainta aikaa oli ensimmäinen vuorokausi kun kipulaastari ei oikein vielä vaikuttanut eikä lisäkipulääkkeestäkään tuntunut olevan mitään apua ja leikkauksessa annetut lääkkeet alkoivat poistua elimistöstä. Ruttu seisoi ensimmäisen yön ja läähätti kovasti ja oli kivulias kunnes seuraavana päivänä kotiin jäänyt isäntä sai pojan houkuteltua makaamaan ja koira vihdoin nukahti. Helpotuksen tunne uutisesta oli valtava. Mikään ei ole niin tuskallista kuin katsella koiran kipua, voin vaan kuvitella mitä olette joutuneet Topin kanssa käymään läpi!

Pikkuhiljaa siitä alkoi toipuminen, koiralla on ihmeellinen elimistö siinä mielessä. Parin päivän päästä jo mennä könkötettiin pihalla remmissä ilman suurempia kipuja. Toivon hartaasti että myös Topin tapauksessa leikkaus auttaa ja toipuminen lähtee käyntiin pian.

Joskus voi tulla takapakkia kun lihakset on heikot ja kaikkea voi sattua, niin kävi meillekin, eräänä päivänä sama rumba alkoi taas alusta ja ajattelin jo että nyt on seuraava välilevy mennyt. Taas magneettikuvattiin, koska koira oli seisonut kivusta jo taas vuorokauden, ei löytynyt mitään, leikkauskohta oli arka, Ruttu oli todennäköisesti onnistunut venäyttämään leikkauskohdasta lihaksen. Sai Aistista kipulaastarin taas kylkeensä ja seisoi siitä huolimatta yhteensä 2 kokonaista vuorokautta kunnes oli niin väsynyt että jalat tärisivät uupumuksesta. Sitten vihdoin makaamaan ja toipuminen pikkuhiljaa käyntiin.

Tänään Ruttu juoksee, telmii, harrastaa ja nauttii elämästä. Kaiken läpikäydyn jälkeen koirasta on tullut entistäkin tärkeämpi ja rakkaampi ja olen todella kiitollinen siitä että Aistin upea henkilökunta hoiti koiran kuntoon.

Pikaista paranemista Topille! Täällä ollaan kovasti hengessä mukana.

ViestiLähetetty: 14.06.07 22:39
Kirjoittaja Sini Pietari
Huh kun hurja tuo Rutun juttu ollut. :shock: Tiedän todella miltä on tuntunut. Pahinta on varmaan se että kipua on ja se pahenee eikä selvää syytä löydetä. Ihanaa että Ruttu tuli kuntoon!

Illasta myöhään tuli vihdoin soitto (hieman täällä kävelty puhelin kädessä..) Topin leikkaus oli kestänyt viisi tuntia. Diagnoosi oli ollut aivan oikea, selkä oli ollut epästabiili. Antibiootit olivat purreet ja tulehdus oli lähes poissa. Leikkauksessa oli avattu nikamat ja poistettu tulehdusjäänteitä. Ilmeisesti jalasta oli otettu tervettä luuta nikamien väliin jotta paraneminen nopeutuisi. Nikamiin oli laitettu nauloja ja sementillä (? joku vahva aine) sidottu nikamat yhteen.

Aivan hurjalta kuulosti homma. Olo on aivan järkyttävän helpottunut siitä että Topi on hengissä ja leikkaus on mennyt Sigitaksen mukaan hyvin, tosin huomen aamulla tiedetään hermojen tilanne paremmin. Mutta nyt vaikuttaisi siltä että Topi olisi huomenna tulossa kotiin. Varovaisesti uskaltaa olla ihan tajuttoman onnellinen...

ViestiLähetetty: 14.06.07 22:57
Kirjoittaja Teija Ketola
Ihanaa Sini, että jaksoit laittaa Topin kuulumisia. Jännitetty on täälläkin Topin puolesta!
Nyt peukutetaan, että pojan toipuminen pääsee alkamaan, aika hurjalta leikkaus kuulosti.

-Teija ja Mirkku-systeri