Vastine vallinneeseen keskusteluun

Keskustelua briardien hoidosta, kasvatuksesta, koulutuksesta, terveydestä jne.
Kati Jokio
Viestit: 258
Liittynyt: 29.03.06 15:26

Vastine vallinneeseen keskusteluun

Viesti Kirjoittaja Kati Jokio »

Hyvät ihmiset.

Pitäessäni aamupäivällä muutaman sanan avauksen 19.7. 2008 Virroilla totesin, että palautetta otetaan vastaan mielellään, ja etenkin kasvotusten, suoraan. Palautetta en itse tuolloin saanut, muuta kuin muutaman ihmisen kiitoksen ja kehun, että mukavasti meni. Onkin siten äärimmäisen epämiellyttävää lukea tällaisia kirjoituksia julkisesti, joissa usein näytetään mentävän asiasta pöydänjalkaan. Ilokseni kuitenkin huomasin, että Timo Leppäkorpi olikin siirtänyt toista asiaa (kuin erkkaria) koskevan keskustelunaiheen toiseen otsakkeen alle, kiitos hänelle siitä. Ettei nyt mene ne puurot ja vellit sekaisin.

Seuraavassa selvennän asioita, joista jotkut olisivat tulleet suuremmallekin yleisölle tietoiseksi, jos osallistumismäärä näyttelyillalliselle olisi ollut suurempi – jota tuomarimmekin muuten kummasteli. Asiaan:

1. Tuomarin sääntöihin perehdyttäminen:

Puhuin Michael Greenbergin kanssa puhelimessa rapakon yli muutamia kertoja. Näyttelysäännöt olivat puheenaiheena monessa eri tilanteessa. Greenberg totesi, että tuskin mitään ongelmia tulee, koska hän koki arvostelukäytäntömme samankaltaiseksi kuin Britanniassa. Keskustelimme eroista ja yhtäläisyyksistä pintapuolisesti, ja Greenberg totesi tyytyvänsä tähän, kunnes pääsemme asioista keskustelemaan.

Tuona dramaattisena (huomaa sarkasmi) perjantai-iltana tuomarimme kuitenkin oli alkanut pohtia sääntöjä. Olin ne koonnut pääpiirteittäin itse ja kääntänyt ne englanniksi pääpiirteittäin. Kaksi A4-arkkia, hyvissä ajoin. Annamari Aarnio kuitenkin oli suuressa fiksuudessaan löytänyt samat säännöt netistä. Kiitos! –ja toimittanut ne tuomarille jo siis pe-iltana. Lauantaiaamuna tapasin itse tuomarin noin klo 8.15. Keskustelimme asioista, ja annoin oman tietopakettini hänelle, samoin arvostelukaavakkeen (tyhjän), jonka yhdessä käänsimme englanniksi. Kerroin myös tavasta, miten kaavake täytetään.

Arvosteluun liittyvistä tuomaria koskevista asioista puhuimme muutenkin puhelimitse. Tästä esim. koirien mittaaminen, jota Amerikoissa ei tehdä kuin alamitan kohdalla. Henna Järvinen järjesti minulle mitan Jari Pellakselta, että saatiin tämäkin asia pulkkaan. Kiitos lainasta hänelle (vaikkei käyttöä ollutkaan)! Yhtä kaikki, kun olimme Greenbergin kanssa keskustelleet asiat pihveiksi, hän sanoi vielä tarkastelevansa sääntöjä, kun käy lepäämässä ennen arvostelua huoneessaan. Koko yhdessäolomme ajan Greenberg käyttäytyi korrektisti ja ystävällisesti. Itse sain jopa hivenen maistaa huumorin kukkaakin ;)

2. Dramaattinen (ed. sarkasmia) perjantai-ilta:

Kuten jo aimmissa keskusteluissa ollaan todettu, tiedossa oli, että perjantai-ilta on vaikea tuomarin viihdyttämisen kannalta. Tästä Geenbergin kanssa keskusteltuani hän sanoi, ettei mitään varsinaista seurustelua tahdokaan, koska aikoo majapaikkaansa päästyään vain ”crash”, aikaerosta ja matkaväsymyksestä johtuen. Don’t worry, siis. Jo illalla sain puhelinsoittoja, että tuomari palloilee yksin. Itse en paikalle päässyt, saanen huomauttaa, että pienet lapseni ja vielä rintaruokinnassa oleva kuopus tarvitsivat minua enemmän. Tässä itse priorisoin. Sain kuitenkin kuulla, että seuraa tuomarille kuitenkin oli löydetty, hyvä juttu.

Ymmärrän ja ymmärsin, ettei ole korrektia viihdyttää tuomaria, jos on itse menossa seur. päivänä kehään. Tilanne oli mikä oli, ja näin asia oli hoidettava, kuten on jo moneen kertaan keskustelupalstalla toitotettu. Tästä mekkalasta johtuen soitin itse Suomen Kennelliittoon ja kysyin asiasta, hypoteettisesti. Vastaus oli seuraavanlainen. Suomessa on käytäntö, jonka mukaan ei ole toivottavaa olla tuomarin kanssa tekemisissä ennen arvostelua. Painotettiin kuitenkin, että TÄMÄ ON VALLALLA OLEVA KÄYTÄNTÖ, EI SÄÄNTÖ. Tuomarin arvosteluun ei kuitenkaan saa vaikuttaa kukaan tai mikään tekijä, ainoastaan rotumääritelmä.

Herra Greenberg totesi minulle, että hänellä oli ollut mukava ilta perjantaina. Hän sanoi myös, että on aivan turha pelätä, että kukaan olisi vaikuttanut hänen arvostelukykyynsä, päinvastoin. Greenberg oli iloinen, että oli saanut koiramaista seuraa, eikä häntä juurikaan pakoiltu. Tottahan toki hän olisi halunnut tavata Suomen Briard ry:n puheenjohtajan, sekä muitakin hallituksen jäseniä kuin vain minut, mutta tämäkin asia on jo mielestäni tehty enemmän kuin selväksi.

Siis: Marjut Kautto ja Annamari Aarnio eivät ole tehneet vääryyttä osallistuessaan Michael Greenbergin viihdyttämiseen. Kennelliitonkin mukaan on melko kiivailua vaatia tulosten mitätöintiä, koska siis sääntöjä ei olla rikottu. Sanon vielä: tämä on Suomen Kennelliiton edustajan kanta.

3. Oma käytökseni:

Noin kuukausi sitten talomme lähelle iski salama. Modeemi kärähti, mutta netti toimi uudella modeemilla. Kunnes nopeudet hiipuivat pois, ja simahtivat kokonaan. Netin toiminta alkoi taas 24.7. 2008. Koko hektisimmän näyttelynjärjestämisajan sähköpostini oli siis pois pelistä. Parhaimman mukaan delegoin viestejä Piia Fransénin ja Siru Erkkilän lähetettäviksi, kaksi kertaa sain pikaisesti käydä anopin koneella (aikaa molemmilla kerroilla noin 5min). Olen kuullut arvostelua siitä, etten vastaa meileihin – tässä siis syy. Ymmmärsin kuitenkin, että elämme melko kehittyneessä yhteiskunnassa, jossa jokaisella on kännykkä. Minulle on koko ajan saanut soittaa.

Olen siis pahoillani, etten vastannut, Mervi Kaikkonen, viesteihisi, kuin ehkäpä pikaisesti. Silloin, kun vastasin, ja totesin, ettei apua tarvittu, ei sitä todella tarvittu. Jos koet itseäsi tässä loukatun, olen pahoillani.

Samoin pahoittelen mitä syvimmin näyttelytoimikunnan käytöstä sponsoriamme kohtaan, jos sponsori kokee itseään huonsti kohdellun. Vaikka itse sainkin tuon synninpäästön tässä asiassa, koen kuitenkin velvollisuudekseni pahoitella tapahtunutta. Olen ollut muutamalla sanalla yhteydessä Riikka Pitkäseen liittyen kiitokseen sponsorille. Tämä on tulossa, kun vain joku yö saan siihen aikaa. Aiemmin tähän kiitokseen en ole kyennyt, tuon em. nettiyhteyden ongelmallisuuden takia.

Haluan myös tässä yhteydessä kiittää sponsoriamme ja sen edustajaa Eeva Viholaa. Palkinnot olivat runsaat, ja ainakin meidän koirille maistui 1st Choice!

Jos/kun käytöksessäni näyttelypäivän aikana on huomautettavaa, pyydän teitä ottamaan yhteyttä minuun puhelimitse. Keskustelualueella en ota palautetta vastaan, en myöskään sähköpostitse, koska tuossakin yhteydessä sanotut sanat voivat kuulostaa toisilta kuin muuten. Myös omani.

4. Sponsoriasiasta

Olemme vastaanottaneet Riikka Pitkäseltä monen monta sähköpostiviestiä sponsoriasiasta. Hän painotti useaan otteeseen hoitavansa KAIKKI asiat liittyen sponsorin asemaan näyttelyssä. Asianosaiset voivat vielä tarkastaa nämä viestit Sini Pietarilta, joka on ko. viestit säilyttänyt. Näistä viesteistä ja palkintovastaavuuksista yms. en tahdo tässä mainita enempää. Tämä siksi, että yksityishenkilöt tai sponsorimme ei joutuisi huonoon valoon. Sillä, toisin kuten joidenkin henkilöiden kohdalla, en näe tarpeelliseksi hyökätä edes verbaalisesti ihmisten kimppuun. Tämä asia siis hoidetaan vain ja ainoastaan näyttelytoimikunnan ja sponsorin edustajan, Eeva Viholan, kesken. Vaadin kuitenkin, että kun asia on saatu selvitettyä, näyttelytoimikunnan kärsimä negatiivinen huomio korjataan.

5. Vielä näyttelysäännöistä ja tuomarista

Tuomarin kaikenlainen epäasiallinen kohtelu on kielletty. Itse tulkitsen tämän siten, että kritiikkiä toki saa antaa, ja tuomarin se tulee kyetä vastaanottamaan – samoin antamaan oma vastineensa siihen.

Ne, joilla oli kysyttävää/moitittavaa tuomarin arvostelulinjasta/-linjattomuudesta, oli yhtäläinen oikeus kuin muillakin osallistua näyttelyillalliselle, jossa moni asia selvisikin. Tuossa tilaisuudessa tuomarimme Greenberg ihmettelikin, miksei kysymyksiä enempää tullut. Hän jopa kysyi, että ”eikö edes sinulla, Kati, ole kysyttävää”. Tämä johtui siitä, että koko näyttelypäivän ajan olin vuorovaikutuksessa tuomarin kanssa, eikä minulle jäänyt epäselväksi se, miksi hän toimi niin kuin toimi.

Siksipä ihmettelen kovasti, että tuomarin mietteistä kukaan ei kysynyt minulta mitään, vaikka monesta hänen mielipiteestään tulinkin tietoiseksi tuon päivän aikana. Sen sijaan on lähdetty esittämään asiattomia vihjauksia. Edes minun tunnetusti pitkä pinnani ei tätä siedä. Mainitsin sekä näyttelyn aloitus- että lopetussanoissani, että olen näytteilleasettajien käytettävissä. Vastuulleni en ota sitä, että näytteilleasettajat eivät tätä tarjoamaani palvelua hyväkseen käyttäneet. Huomautan kuitenkin, että edelleen vastaan mielelläni kysymyksiinne, mutta vain joko A) sähköpostitse (mutta vain tässä asiassa) tai B) puhelimitse. Heittoja puoleen tai toiseen millään keskustelupalstalla internetin ihmeellisessä maailmassa en ota vastaan.

6. Lopuksi

Olen nähdäkseni toiminut rehellisesti ja niin vastuuntuntoisesti tätä näyttelyä järjestäessäni, kuin vain suinkin olen kyennyt. Koen omaavani korkean moraalin, enkä aseta itseäni toisten yläpuolelle. Surukseni kuitenkin olen huomannut, että tämä ei päde kaikkien kohdalla. Kuten sanoin lauantaiaamuna Virroilla (josko minua kukaan kuunteli), että voin rehellisesti sanoa, että koko näyttelytoimikunta teki varmasti kaiken sen järjestelyissä, mihin vain pystyimme. Valitettavasti lapsuksia sattuu, ainakin meille ihmisille. Luulin, että ihmisyys riittää näyttelynjärjestämiseen, en tiennyt hakevani paikkaa jumalaksi.

Ystäväni, joiden kanssa näyttelyä järjestin, ovat varsin harmistuneita ja pettyneitä kanssaharrastajiemme petollisuuteen. Hyvässä uskossa luulimme auttavamme yhdistystämme, mutta nähtävästi teimmekin vain karhunpalveluksen. Älkää pelätkö, emme tee sitä toiste.

Muutaman kerran olen ajatellut, että pitäkää @£$€le kioskinne. En kuitenkaan näin sano, koska uskon, että itselläni on tälle rodulle ja sen harrastajapiirille vielä annettavaa. Hetki kuitenkin menee, ennenkuin saan itseni tästä koettelemuksesta yli. Ja koettelemukseksi se on muodostunut – tosin vasta näin näyttelyn jälkeen.

Mieleeni on tullut myös seuraava ajatus: ”Hävetkää. Että viitsittekin. Hankkikaa elämä, minulla sellainen on.” En sano kuitenkaan tätäkään. Uskon siihen, että kukin tahollaan tekee niin kuin parhaaksi näkee. Se ei kuitenkaan ole aina sama asia kuin koko yhteisön etu. Joskus on hyvä pitää kynttilänsä vakan alla.

Ystävällisesti, kunnioittavasti (vaikka Te ette minua kohtaan niin toimineetkaan)

Kati Jokio

Ps. Yhteystietoni ovat julkiset. Mm. nettisivustoilta helposti löydettävissä.
Eeva Vihola
Viestit: 8
Liittynyt: 19.05.05 06:22
Suomen Briard ry: jäsen
Paikkakunta: Virrat

Viesti Kirjoittaja Eeva Vihola »

Asianosaiset voivat vielä tarkastaa nämä viestit Sini Pietarilta, joka on ko. viestit säilyttänyt. Näistä viesteistä ja palkintovastaavuuksista yms. en tahdo tässä mainita enempää. Tämä siksi, että yksityishenkilöt tai sponsorimme ei joutuisi huonoon valoon. Sillä, toisin kuten joidenkin henkilöiden kohdalla, en näe tarpeelliseksi hyökätä edes verbaalisesti ihmisten kimppuun. Tämä asia siis hoidetaan vain ja ainoastaan näyttelytoimikunnan ja sponsorin edustajan, Eeva Viholan, kesken.

Ilmeisesti verbaalisella hyökkäyksellä tarkoitat nyt Sininkin mainitsemia kiukkuisia ja hyökkääviä, toistuvia ja järkyttäviä viestejä, joita olen näyttelytoimikunnalle puun takaa lähetellyt. Itse vaadin yksityishenkilönä, että lähettämäni sähköpostiviestit (koko ketjut) julkaistaan keskustelupalstalla, sillä en edelleenkään usean tarkistuskerran jälkeen löydä niistä mitään hyökkäävää, loukkaavaa, asiatonta tai perusteetonta. Niistä myöskin selkeästi ilmenee, etteivät ne ole kohdistettu yksityishenkilöille, vaan niille, joista olen sivukorvalla saanut epämääräisen vinkin. Mistään en missään vaiheessa ole saanut selontekoa, kuka hoitaa (varmuudella) mitäkin tehtävää ja kenelle minun kuuluisi viestini (varmuudella) osoittaa. Niinpä olen yrittänyt käyttää yleistystä, kohdistaen sanomani näyttelytoimikunnalle tai yhdistykselle, tarkemmin tietämättä mille tai kenelle.

Mikäli posteja ei julkaista, on kyse herjaamisesta, jolloin en voi asiaa jättää siihen.

Vip Vescor Oy:n ja näyttelytoimikunnan välisen sopimuksen (allekirjoittanut Kati Jokio ja Siru Erkkilä) kaikki ehdot eivät täyttyneet ja tästä ilmoitin tyytymättömyyteni, johon minulla on perusteltu oikeus.

Eihän esim. puhelilaskuakaan makseta vain osittain. Kyllä se elisasonera siitä äkkiä älähtää.

Mikäli Riikka Pitkäsen ja näyttelytoimikunnan välillä on jotain epäselvyyksiä, ne eivät kuulu Vip Vescor Oy:lle eivätkä yksityishenkilönä minulle. Jos Pitkänen oli järjestävän tahon (Tampereen alajaoston) asettaman näyttelytoimikunnan jäsen tai toimihenkilö, eikä toiminut lupaamallaan tavalla, on se Pitkäsen ja järjestävän tahon välinen asia.
Vip Vescor Oy enkä minä yksityishenkilönä ole kiinnostunut KUKA kämmäsi. Fakta oli se, että sopimuksessa mainittua palkintovastaavaa ei koskaan Vip Vescor Oy:n edustajalle (minulle) koskaan osoitettu. Muutoin kokemani mielipaha tuli ilmeisesti lähinnä näyttelytoimikunnan ja toimihenkilöiden välisen informaation puutteesta johtuen. Tätä (ilmoitus- ja tiedotusvelvollisuutta) ei ollut sopimuksessa erikseen mainittu, mutta kaikkea kun ei voi muistaa erikseen siihenkään laittaa, koska jotain sitä vain pitää itsestäänselvyytenä. Minun mokani, myönnän.

Haluan kuitenkin vielä mainita, että myöskään Riikka Pitkästä ei "toistuvien" hyökkäystenkään jälkeen koskaan ilmoitettu Vip Vescor Oy:n ja näyttelytoimikunnan väliseksi yhteys-/vastuuhenkilöksi. Sponsori ei siis mistään voinut tätä tietää, vaan voi vain ja ainoastaan pitää vastuussa näyttelytoimikuntaa.

Haluan jälleen korostaa, että en ole yhdistyksen jäsen. En ole näyttelytoimikunnan jäsen. En ole kirjallisesti enkä suusanallisesti lupautunut tekemään talkoilla mitään muuta, kuin sopimuksessa mainitut asiat, sponsorin edustajana. Nämä tein ja siis enemmänkin.

Kiitoksiakaan en kaipaa minä, minä kun en tapahtumaa sponsoroinut. Vip Vescor on vastaanottanut Kati Jokion lähettämän, hyvin asiallisen kiitosviestin, joka julkaistaan yrityksemme nettisivuilla pikapuoliin. Kiitos Katille!

Kiteytettynä: Setvikää keskenänne, kuka teki mitä tai jätti tekemättä. Asia ei kuulu sponsorille.
Vastaa Viestiin