Suomen Briard ry

Joo minäkin kommentoin tähän. Meilläkin Lyylillä takana karvanvaihto ja kampasin sen hullunpina aikoina kerran kahdessa viikossa ja hyvin on pysynyt takuttomana, lukuunottamatta kainaloissa olevaa muutamaa pientä takkua. Iita, jolla on meillä se huonompi turkki kammataan nykyään noin kerran kolmessa viikossa ja muutama takku saattaa löytyä, jonka saa kyllä ihan kampaamalla auki. Mitään aineita ei käytetä paitsi silloin kun suihkussa käytetään.

Edesmenneen briardimme kanssa teimme kaikki mahdollisiset virheet karvanhoidossa. Kiitos Hannan on meillä nyt kunnolla tietoa turkin hoidosta. Minä en itse harjaa käytä, kuin näyttelyssä, muutoin on meillä vain kampa käytössä jolla kammataan kerralla koko koira läpi.

Kiitoksia kovasti, eiköhän tämä ollut tässä...

Mukava oli tietää se, että karvanvaihto ei kestä ikuisesti, ja että joku muukin on joskus paininut takkuavan ja koko ajan kostean pentuturkin kanssa.

Tarja Väisänen kirjoitti:Pesen koirani aina tarvittaessa, kun likaavat itsensä tai turkki alkaa olla nuhjuinen. Välillää saattaa mennä kuukausia ettei pesua tarvita ja välillä saattaa joutua pesemään useinkin.

Samoin meillä. Meidän takapihalta lähtevä ruosteenpunainen oja saa joskus kaverikseen kaksi kappaletta briardeja, jollon kyllä emäntä joutuu näyttäämään turkkiin puutarhaletkua useamman kerran kesässä.

Taitaapa olla 1-3krt/vuosi kun meilläkin shampoopesulla käydään, muutoin rapalillujen kans mennään vesilinjalla. Kesäisin tulee järvessä koirien uitetua itseään, joten se on kevät ja syksy yleensä millon pesua sitten kaipaa.

Jonnalle kovasti tsemppiä! Älä lannistu junnun turkin kanssa, koska se on tilapäistä todellakin!

DoDii. Katoin kellosta aikaa. Mie olen vissiin hias harjaamaan tai mulla on tiheä kampa (on kyllä tuota villakoiraa paljon tiheämpi), meni puolitoista tuntia ihan peruspyynäykseen.
Ja nuo tassukarvat olen tahallaan jättäny pitkiksi. Ko Minna U:ta kuuntelee, niin se on todennäköisesti rikos, mutta sitä paremmalla syyllä annan niitten kasvaa. Pitää se vähän anarkistia olla jokaisessa.
Voi olla, että kurakelit kääntää pään, tai sitten ei.

Piti ihan todistusvoimaisesti lähättää, ettei kukkaan luule, että täälä on yks takkupesä...

Onpas Kii nätti!

Ihan vinkkinä, ihan puhdas koira on paljon nopeampi kammata. Minä yleensä pesetän koiran edellisenä päivänä ja kampaan heti seuraavana. Millin pystyn kampaamaan jopa samana päivänä, kun se kuivuu niin nopeasti

Menee vähän asian vierestä, mutta näyttääpä Jonnan koti ihanan idylliseltä ;) Itse vanhassa maatalossa asustaen kiinnittää huomiota tuohon maalaisromanttiseen sisustukseen ;) Ja nätti on pikku briardikin :)

Otan sakset seuraaviin treeneihin mukaan!

Heh heh Minna, sakset ei meihin osu. Nuo lärpäkkeet jaloissa on ihanat. Jos se alkaa kompastumaan niihin, niin sitte voin harkita. :)

Kiitos, kiitos, sisustus on tarkkaan harktittu. Huomaa varsinkin kakkoskuvan tuolin syöty jalka vasemmassa alareunassa ja naarmuille kulunut lattia. Designed by and for dogs.

Minna U, ota vain! Ja Jonna, meijän Lara se kompastuu omiin tassuihinsa vaikka ois just karvat leikattu! Niin kyllä mä riskit minimoisin!

Mutta ymmärrän kyllä tuon Jonnan "asenteen" noihin "lärpäkkeisiin", koska itsehän olin Laran kanssa ihan samanlainen. Tosin sillon näistä huomautteli Minnis.

On kyllä Kii todella nätti!

Lärpäkkeistä puheenollen - tässäkin erä lärpäkkeitä! Vähän OT, mut pakko oli näyttää.

Hyvä jyssäys minä en uskalla viedä Leoa MInna U:n lähellekään Tai aina kin pitää vissiin saksia nuita karvoja

Mie jo terotan fiskarssejani Helatorstaiksi...

Saiskos Minnalta tassukarvojen leikkaamisen lisäksi korvakarvojen nyppimisen Meillä ois sille tarvetta.

Tiäkkö Annu - minä en koskaan enään nypi korvakarvoja luppakorviltani (saatikka pystykorvaiseltani, Gipiltä). Aikoinani Petra briardin kanssa tulin siihen tulokseen että korvansisuskarvoilla on jokin merkitys. Petralla oli allergista taipumusta korvatulehduksiin ja korvat pukkas mustaa mönjää yhtenään ja minä uskollisesti nypin korvakäytävän karvat 'ilmastointia' parantaakseni...lopulta väsyin siihen kierteeseen ja annoin karvojen kasvaa ja ajan kuluessa korvatulehdukset loppuivat kokonaan. Karvat saivat jatkossakin kasvaa rauhassa ja toimivat ikään kuin kaiken sen moskan 'uloskuljettajana'. Jatkossa korvat putsasin parin viikon välein ulkokorvan edustalta ja se siitä.

Rastalta ja Sallilta en ole kertaakaan nyppinyt yhtäkään korvansisuskarvaa ja hyvin ollaan pärjätty ilman mitään isompia töhnäkuormia.

Taitaa olla jokin nimeen liittyvä juttu tämä Minnojen viehtymys saksiin. Mutta minusta on vaan mukavaa, kun käyttää omaansa toisen Minnan luona niin saa sen enemmän tai vähemmän saksittuna takaisin.

Voin siis jättää jatkossakin korvakarvat nyppimättä hyvällä omallatunnolla Olen aina inhonnut kyseistä hommaa.