Jos turkin leikkaa, on sen kasvattamisessa kaksinkertainen työ. Meikein voisi kasvattamisvaihetta verrata tuohon pentuvaiheeseen. Pohjavillaa täytyy muistaa harjata auki todella usein. Toinen vaihtoehto on se että varautuu pitämään turkin lyhyenä koko koiran loppuelämän ajan.
Itse kannatan turkin jättämistä, mutta jos kampaaminen on omistajalle ja koiralle tuskaa, niin ehkä leikattu turkki on armeliaampi.
Jos leikkaat lyhyeksi, tee se kesää vasten, jotta turkki ei ole ihan lyhyt talven pakkasia ajatellen. Jos turkki on jo pahasti vilttaantunut, ei sitä välttämättä hepposilla hiustenleikkuukoneilla/karvanleikkureilla saa ajeltua. Jos turvaudut saksiin (kuten allekirjoittanut aikanaan) muista, että koiran nahka on erittäin venyvää. Vilttaantunut takku on voinut vetää sisäänsä koiran ihoa. Aika kurjaa on huomata nirhaavansa saksilla vilttitakun ohella koiraparan nahkaa

Vilttaantuneet takut tosiaan kiristävät ihoa enemmän tai vähemmän. Tämän vuoksi ajattelisin, että joissain tapauksissa lyhyt turkki on koirankin kannalta parempi. Tsemmppiä turkkitalkoisiin
